Fuusion edistymisen seuranta on tärkeää ja seurantaa voi tehdä joko jo käytössä olevilla henkilöstömittareilla tai tällä sivustolla esitellyllä seurantalomakkeella. Seurantakyselyitä kannattaa tehdä ainakin kolme ja suunnilleen vuoden välein. Lisäksi seurannan tuloksista on hyvä keskustella henkilöstön kanssa mahdollisimman avoimesti aina seurantakyselyn jälkeen. Seuraavaksi esittelemme suosituksia ja näkökohtia, joita kannattaa huomioida seurannan purkua suunniteltaessa.
Yksi fuusiotutkimusten merkittäviä haasteita on ajoitus. Parhaassa mahdollisessa tilanteessa seuranta alkaa jo ennen fuusion toteutumista ja etenee prosessin tahdissa, mutta käytännössä tämän saavuttaminen voi olla vaikeaa. Haaste on tuttu myös monille integraation toteuttajille, sillä liiketaloudellisten, tuotannollisten ja teknisten tavoitteiden paineessa aikaa henkilöstön osallistamiselle on usein turhan vähän ja keskustelut muutoksen merkityksestä sekä uuden organisaation tarkoituksesta voivat jäädä tulipalojen sammuttamisen jalkoihin. Tätä taustaa vasten onkin tärkeää, että osallistumisen ja keskustelun kanavat ja forumit mietitään tarkoituksen mukaisiksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja prosessin eri vaiheisiin sopivalla tavalla.
Muutos saattaa näyttäytyä erilaisena organisaation eri osissa, minkä lisäksi myös yksilöt voivat kokea tilanteen eri tavoin. Keskustelu esimerkiksi organisaation tarkoituksesta on monille tärkeää, kun taas toiset haluavat keskittyä käytännön haasteisiin ja niistä selviämiseen. Näin ollen olisikin tärkeää rakentaa kanavia kumpaankin tarkoitukseen. Esimerkiksi avoimet työpajat sopivat hyvin uusien kollegoiden kohtaamiseen ja keskusteluun fuusion merkityksestä sekä uuden organisaation tarkoituksesta. Käytännön haasteet vaativat kuitenkin tarkemmin räätälöityjä kohderyhmiä, joissa voidaan keskustella rajatummin vaikkapa tiettyjen prosessien tai tietojärjestelmien integraatioista.
Uusien kollegoiden kohtaaminen on tutkimusten mukaan fuusiotilanteissa tärkeää, mutta tarpeet, toiveet ja reaktiot saattavat vaihdella. Hyvän lähtökohdan kohtaamisille antaa osallistujien riittävä samankaltaisuus, eli yhtäläinen sitoutuminen käsiteltävään muutokseen ja taustojen yhdenmukaisuus soveltuvin osin. Myös yhteiset tavoitteet, yhteistyö ja institutionaalinen tuki ovat tärkeitä ja niissä johdon rooli on merkittävä tavoitteiden asettajana, yhteistyön rakentajana ja institutionaalisen tuen antajana. Onkin tärkeää, että henkilöstön niin osallistamisen merkitys kuin valitut keinotkin saavat tukea johdon eri tasoilta.